Osgood-Schlatterin tauti
Osgood-Schlatterin tauti on yleisin lasten ja nuorten rasitusvamma. Se oireilee sääriluun yläosassa olevassa kyhmyssä, johon kiinnittyy patellajänne. Pieni ulkoneva kyhmy löytyy jokaiselta terveeltäkin henkilöltä, mutta Osgood-Schlatterin taudissa se usein suurenee. Tämän lisäksi oireita ovat turvotus, kuumotus ja kipu rasituksessa, etenkin hyppiessä ja juostessa, mutta se kipuilee myös kosketuksesta ja hankauksesta esim. polvillaan ollessa. Tauti esiintyy yleensä tytöillä 8-14 vuoden iässä ja pojilla 10-15 vuoden iässä ja on pojilla hieman yleisempää. Kipu voi olla molemmissa jaloissa yhtä aikaa tai vain toisessa.
Pääsyynä on keskeneräinen kasvu, eikä tautia siis esiinny aikuisväestöllä. Taudin oireilu vaatii kuitenkin kovan ja usein yksipuolisen harjoittelun seuraukseen. Patellajänteen kiinnityskohdassa on nuorilla luun kasvulevy, joka ei ole vielä luutunut kiinni. Kasvupyrähdyksen aikana luut kasvavat hyvin nopeasti ja patellajänteen ja etureiden lihasten on vaikea pysyä kasvussa mukana. Tällöin jänteen kiinnityskohdan, eli sääriluun kyhmyn, kasvulevyyn kohdistuu koko ajan vetorasitusta, joka kertaantuu kovassa harjoittelussa etureiden lihastyön takia. Jatkuva vetorasitus ja mikrotraumat aiheuttavat mikroverenkierron häiriöitä, tulehdusta ja joskus jopa avulsiomurtuman. Mikrotraumojen takia luun kasvulevy alkaa puolustaa itseään kasvattamalla extra luukasvaumaa, josta tulee juurikin tämä suurentunut kyhmy. Aina kyhmyn suurentumista ei edes tapahdu, mutta toisessa ääripäässä erittäin suureksi kasvanut sääriluun kyhmy saattaa aiheuttaa päänvaivaa vielä aikuisiällä tehden polvillaan lattialla olosta epämukavaa.
Kipu voi kestää kuukaudesta pahimmillaan kahteen vuoteen saakka, mutta loppuu kuitenkin viimeistään kasvulevyn luuduttua. Heti kivun alkuvaiheessa pelkällä levollakin voi päästä kivuista eroon, mutta yleensä mitä kauemmin kivun kanssa sinnittelee, sen enemmän se vaatii. Pääasiallisena hoitomuotona onkin kuormituksen hallinta. Kipua tuottavaa harjoittelua on hyvä vähentää, mutta muuta fyysistä aktiivisuutta ja kuntoa ylläpitävää liikuntaa suositellaan. Fysioterapeutin tai jalkaterapeutin luona on hyvä käydä katsastamassa tilanne ja saada korvaavia ja kehittäviä harjoitteita. Lisäksi jotkut hyötyvät kivun hoidollisesti teippaamisesta tai kevyestä polvituesta, mutta nämä ovat aina sekundäärisiä ratkaisuja.
Lähteet: Kuva: ottobock.se
Jalkaterveys 2017. Riitta Saarikoski.
Ladenhauf ym. 2019. Osgood-Schlatter disease: a 2020 update of a common knee condition in children.